Peqqinneq Avatangiisilu ›› Orbicon-imit avatangiisi nalunaarsorneqarpoq
GME's arbejdslejr på Kvanefjeld i Sydgrønland

Orbicon-imit avatangiisi nalunaarsorneqarpoq

Greenland Minerals and Energy pisussaavoq najoqqutassat qaffasinnerpaat malillugit avatangiisit pillugit suliaqarnissaa. AIA (Aatsitassanut Ikummatissanullu Aqutsisoqarfik) najoqqutassiortuuvoq avatangiisinik sunniutaasinnaasunik misissuinissanut (VVM). VVM aallartinneqartarpoq misissueqqaarnerit nalaanit, piiaasoqareerpallu matusinerup nalaa ilanngullugu. Misissuinermi qitiusumik inissisimavoq avatangiisip qanoq inissisimanera paasiniassallugu suli piiaasoqartinnagu.

Greenland Minerals and Energy suleqatigaa Orbicon, qallunaat siunnersuisoqatigiivisa ilaat, taakkullu avatangiisip pissusaanik aallaaviusunik misissuisuullutik. Orbicon immikkut VVM-liornermi ilisimasaqartuupput, taakkuuppulli avatangiisinut sunnuitaasinnaasunik misissuisuusut Qallunaat Atomip Nukinganik Kommission-at 1970 aamma 1980-kkunni Kuannersuarni misissuimmata. Avatangiisip pissusaanik aallaaviusunik misissuinerit 2007 aamma 2013 akornanni ingerlanneqarput, ukiuni 7-nik paasissutissanik katersiffiullutik, taakkullu nalunaarusiornissami atorneqassallutik. Paasissutissat katersat annertupput, taamaasilluni pitsaasumik pissutsit aallaaviusut takussutissaqalerlutik, suli piiaasoqartinnagu. Misissuinerit sammisat pingasunngorlugit aggorneqarput.

1) Kemiskiusumik aamma avatangiisinut mingutsitsisinnaaneq
2) Ajoqusiisinnaasut (naasunut uumassusilinnullu)
3) Piffimmi atuineq aammalu ilisimasaqarneq

AIA-p najoqqutassiai aallaaveqarput nunat allat avatangiisinik najoqqutassiarpasuinit, soorlu Finlandip issittumi illersuinissamut pilersaarutaanit, Canadami avatangiisinut misissuinermi kommissionianit, Qallunaat avatangisinut najoqqutassiaanit, Australiamiut avatangiisit pillugit naalakkersuisoqarfianit ”Best Practices. Environmental management in mining”.

VVM-liorneq avatangiisinik sunniutaasinnaasunik nalunaarsuineruvoq. Orbicon baseline-mik misissuivoq, avatangiisit qanoq issusaannik aatsitassarsiulertoqartinagu uppernarsaataasussaq.

”Maannamut naasut uummasuullut pillugit paasissutissanik katersisimavugut - aalisakkaniit savat anaanut. Pingaaruteqarpoq tunuliaqutigalugu qinngornerup inissisimanera saviminissarlu oqimaattoq (tungmetal) ilisimasaqarfigilissallugit, taamaalilluta kingusinnerusukkut aatsitassarsiornermit arlaatigut aniatitap sunniutaa paasisinnaanassagatsigu”, Flemming Pagh Jensen oqarpoq.

Peqarfik annertunerpaaq

Pinngoqqaatit qaqutigoortut saviminissaapput immikkuullarissumik pissusillit. Ilaatigut qullip qammartartuini sarfamik annikinnermik atuisuni, TV-iip igalaasartaani, qarasaasiat igalaasartaani, laserini, sarfap ingerlaarfiini immikkut pitsaasssusilinni (superledere) kiisalu seqerngup qinngorneranik nukiliorfiup seqerngup qinngorneranik tigooqqaassutaani taamaattumillu piumaneqartorujussuullutik. Tunisassiornerup annertunerpaartaa Kina-mi pivoq.

Pinngoqqaatit qaqutigoortut saniatigut Kuannersuarni nassaassaavoq uran aamma zink, aatsitassarsiortuniillu aamma taakku piiarneqarnissaat isumaliutersuutaavoq.