Kuannersuarni pilersaarut ›› Pinngoqqaatit qaqutigoortut - Nunarsuarput minguinnerusoq

Pinngoqqaatit qaqutigoortut - Nunarsuarput minguinnerusoq

Nunarsuarput unammilligassarpassuaqarpoq. Avatangiisit aserortilerpavut; Ernumanissatsinnut peqqutissaqarpugut.

Nunarsuatta silaannaa aarlerinartumik kissatsikkiartupiloorpoq - pisoq malunnaatilik, ilisimatuunit inunnit pilersitaanerarneqartoq, ikummatissanik atuiartuinnarnerput peqqutaalluni; Ikummatissat uuliamit gassimillu aallaaveqartut. Silaannatta sannaata katitersimanerata akuanik allanngortitsivoq, silaannaallu kissatsikkiartorneranut peqataalluni nunarsuatsinni avatangiisinut kingunilimmik. 

Klik for større billede

Taamaattoq silaannaap kissatsikkiartornera eqqarsarluannginnerup kinguneranik pitsaanngitsumik sunniutit ilagiinnarpaat, tassami toqunartut assigiinngitsorpassuit silaannatsinnut aniatippavut. Toqunartut, uummassusillit tamarmik najuussugaat.

Ullumikkut silaannaap kissatsikkiartornera inunnit pilersinneqartoq nunarsuaq tamakkerlugu oqallisaavoq. Silaannaap kissatsikkiartornera nunarsuatsinni politikikkut oqallinnermi nutaamik pingaarnertut qulequtsiigaluartoq politikikkut siuttut periusissamik illuatungaanut alloriartitsisinnaasumik isumaqatigiissuteqanngillat, manna tikillugu, matumani nunat piitsut pisuullu akornanni soqutigisatigut assigiinngissuteqarneq maannamut annertuallaarpoq, tamanna FN-ip silaannaap kissatsikkiartornera pillugu isumalioqatigiissitsinersuani København-imi Mexico-milu 2009-mi 2010-milu takutinneqarpoq.

Inooqatigiinnikkut, aningaasarsiornikkut politikikkullu pissutsit maannamut, CO2-mik gas-inillu kissatsikkiartortitsisunik allanik aniatitsinermik annikillisitsisinnaasunik iliuuseqarnissaraluit pinngitsoortissimavaat. Taamaattumik allannguinerit annikittuinnaat maannamut takusimavagut angallanneq nukissiornerlu pillugit, kisiat ajornannginnerujartortumik allanngoriartussapput nutaamik teknologiimit kinguneqartumik.

Biilinik sanaartorneq assersuutissaalluarpoq, pinngoqqaatit qaqutigoortut toqqammavigalugit pingaarutilimmik nutaaliortoqartuarneranut, pinngoqqaatit qaqutigoortut sannamikkut immikkuullarissunik pissusillit atorlugit. Ukiuni makkunani immikkut isiginiarneqarput biilit innaallagissamik ikummatissamillu ingerlatillit. Biilit ikummatissamik innaallagiatortumillu ingerlatillit sanaartorneqarnerat peqquteqarpoq ikummatissamik atuinerup annikillisinniarneqarneranik.

Biilit taamaattut pinngoqqaatit qaqutigoortunik biilit motorianni orsussaanilu (batteri) immeqqittartunik atuisuupput. Kisiat pinngoqqaatit qaqutigoortut suuppat?

GME borerig klargøres på Kvanefjeld

Pinngoqqaatit qaqutigoortut tassaapput saviminissat sannamikkut, akumikkut sarfanillu aqqutigiuminartuunermikkut immikkuullarissumik pissusillit. Pinngoqqaatit qaqutigoortut equmattakkaat 15-iupput lanthanid-it, pinngoqqaatit lanthanum, cerium, praseodynium, promethium (pinngortitami immineq pinngorneq ajorpoq), neodymium, samarium, europium, gadolinium, terbium, dysprosium, holmium, erbium, thulium, ytterbium aamma luttium. Pinngoqqaatit aamma allat yttrium aamma scandium ilanngunneqarsinnaapput, sannami akuisigut assingusumik periuseqaramik, taamaalilluni pinngoqqaatit qaqutigoortut 17-inngortillugit.

Pinngoqqaatit qaqutigoortut kajungerisanut nukittunerpaanut akugitinneqarput. kajungerisat taakku atorneqarput motorini innaallagiatortuni pisinnaasaat annertusitinniarlugu. Kajungerisat nukittunerineri peqqutaallutik atortussat ikinnerit pilersinneqarnerini pisariaqartinneqarput, taamaalillutik motoorit mikinerullutillu oqinnerusinnaallutik.

Motoorit innaallagiatortut pinngoqqaatit qaqutigoortunik atuisut innaallagiatortumik ikummatissamillu ingerlatilinni biilini pingaarutilimmik akuupput, biilit tamakku ukiuni tullerni annertunerujartortumik aqqusinerni takussaalissapput. Kajungerisat sakkortuut aamma qarasaasiat qarasaasartaannut atorneqartarput taamaalilluni qarasaasat mikinerit imartunerisinnaasullu sananeqarsinnaanngorlutik.

Atortorissaaruterpassuit innaallagiatortut orsussanik immeqittartunik atuisuupput. Orsussat immeqqittartut pitsaanerpaat ilagaat nikkel-metalhybrid, orsussaq innaallagissamik ikummatissamillu ingerlatilinni biilini atorneqartoq soorlu atortorissaarutini allani innaallagiatortuni. Pinngoqqaatit qaqutigoortut nikkel-metalhybrid orsussap kajungerisaata plussitaannut akuatut atorneqartartoq, orsussap oqimaassusaata 26 procenteralugu.

Katalysator atortorissaarutaavoq motorit ikummatissamik ingerlatillip pujoorfiata nalaanut atorneqartartoq, toqunartunik aniatitsineq annikillisarniarlugu. atortorissaarutit taamaattut 1970-ikkunnili biilini naleqqussarneqartuarnikuuvoq. teknologi nutaaq atorlugu maanna katalysatorit pingasoqiusamik periusillit pilersinneqarnikuupput. atortorissaarutip taassuma nitrogenoxidit toqunartut annikillisittarpaat nitrogen-imut silaannarmullu ajoqusiisinnaajunnaartillugit, kulmono-oxid kuldioxid-inngorlugu silaannarmik akullugu kiisalu hydrokarbon ikuallannikoq silaannarmik akullugu. Cerium tassaavoq pinngoqqaateq qaqutigoortoq katalysatorinut tamakkununnga atorneqartartoq, biilini amerlanerujartortuni atorneqarpoq.

Pinngoqqaatit qaqutigoortut katalysatorini aamma allani soorlu imerpalasut immikkoortinneqarnissaannut (fluid-cracking) atorneqartarput, uuliasiornermi annertuneriartortumik atorneqaleriartortoq, uulia akuiarneqanngitsoq akuisa akuiarnerani immikkoortinnerat pitsaanerusumik ingerlanneqalersittarmagu.

Pinngoqqaatit qaqutigoortut kajungerisani atorneqarnerat, orsussani immeqqinneqarsinnaasuni katalysatorinilu 60 procent qaangerlugu pinngoqqaatit qaqutigoortut atorneqarneranni atorneqarput, taamaattoq piumaneqarneri suli annertunerulissasoq naatsorsuutaalluni.

GME arbejdslejr på Kvanefjeld ved Narsaq

Pinngoqqaatit qaqutigoortut nunarsuatsinni piumaneqarnerat tunisassiarineqarneraniit annertuneroreerpoq. Kina ullumikkut nunarsuaq tamakkerlugu tunisassiornermi 95 procent missaani tunisassiornermigut kisermaasisupajaatut inissisimavoq, nunallu taassuma nammineerluni tunisassiami 60 procentii atortarlugit. Kina-miilli amma ilisimaneqarpoq nunarsuarmi suliffissuaqarnerup ineriartortinneqarnerani qanoq pingaaruteqartigisumik pinngoqqaatit qaqutigoortut inissisimanerat, ukiunilu kingullerni Kina-p arlaleriarluni soorlu Japan-imut USA-mullu tunisisarnertik killilersorpaat.

Tamanna tunngavigalugu nunarsuarmioqatigiinnit Kuannersuarni Narsap eqqaani kujataaniittumi pinngoqqaatinik qaqutigoortunik peqarnera arajutsisimaneqanngilaq soqutigineqaqalunilu. Ukiuni arlaqalersuni misileraalluni qillerinerit aatsitassarsiorfiliorniarlunilu piareersaatit ingerlanneqareersulli ujarassiuut nalilerpaat, Kuannersuarni peqarfik nunarsuarmi peqarfiit annertunerpaartarigunaraat nunarsuarmilu pisariaqartitsineq 25 procentianik matussusersinnaagaa kinguaariinni nikerartuni arlariinni.

Suliffissuaqarnermi anorisaatiliornermi, biililiornermi innaallagiaq atorlugu atortorissaarutiliornermilu ingerlatsisut siunissaq sivisooq atorlugu patajaatsumik tunisassiorsinnaasut pilersaarusiorsinnaanissaq pillugu pisariaqartippaat, pinngoqqaatinik qaqutigoortunik pisariaqartitsineq annertusiartupiloortoq eqqarsaatigalugu. Kuannersuarni peqarfik nunarsuarmi pisariaqartitsineq naammassisinnaavaa ilutigitillugulu Kalaallit Nunaata aningaasaqarnera suliffissuaqarneralu "pitsanngorteriarujussuarlugu". Aatsitassaq nunarsuarmi asseqanngingajappoq, avatangiisinullu mianerinnittumik piiarneqartillugu nunarsuarmi piiaaviit pinngoqqaatit qaqutigoortunik annertunerpaartaasa ilagilersinnaallugu.

 

Nunarsuaq minguinnerusoq.

Orbicon avatangiisit peqqissuserlu misissugaraat

Siunnersuisooqatigiit Orbicon 2007-mili Kuannersuup nalaani avatangiisit aammalu peqqissuseq misissugarisimavaa – qanorlu piiaaffik kinguneqarsinnaanera nalilersorlugit. GME suliamut akiliisuupput, kisiannili misissuinerit inernerinut akuleruttuunatik. Orbicon ingerlatsilluarnissamut maleruagassai suliffeqarfiup nittartagaani atuarneqarsinnaapput.