Apeqqutit akissutillu ›› Saviminissat qaqutigoortut aamma uran pillugit ilisimasat
Boreprøve fra Kvanefjeld udstillet i Narsaq

Saviminissat qaqutigoortut aamma uran pillugit ilisimasat

Una Q&A tassaavoq Kuannersuarni aatsitassarsiornermi innuttaasut saviminissat qaqutigoortunik ammalu uran pillugit paasissutissarsiornerannut iluaqutaalluarsinnaasoq.

Q&A una immikkoortut 5-nngorlugu agguarneqarpoq:  
1) Saviminissat qaqutigoortut aamma uran pillugit ilisimasat
2) Suliassat pillugit
3) Avatangiisit pillugit
4) Inuiaqatigiit aningaasaqarnerlu pillugit
5) Uran pillugu

1) Saviminissat qaqutigoortut aamma uran pillugit paasissutissat

Q: Saviminissat qaqutigoortut (REE-t) suuppat?
A: Saviminissat qaqutigoortut (REE-t) tassaapput saviminissat ataatsimoortut immikkuullarissumik piginnaanillit soorlu kemisikiusumik, qaamanermillu tunniussisinnaanerat. Ataatsimoortut tassaapput lanthanide-nik taaguutillit 15-sut: lanthanum, cerium, praseodymium, promethium (pinngortitami nassaassaanngilaq), neodymium, samarium, europium, gadolinium, terbium, dysprosium, holmium, erbium, thulium, ytterbium and lutetium. Pinngoqqaatit yttrium aamma scandium akornaniipput pissutigalugu assingusunik piginnaaneqarmata, taamaasilluni REE-t katillugit 17-iullutik.
REE-t nalinginnaasumik immikkoortinneqartarput oqitsunik “light” imal. oqimaatsunik “heavy”:  
Light REE Lanthanum-mit samarium-mut, pinngoqqaatit takussutissaani    (LREE)
Heavy REE Europium-mit lutetium-mut, pinngoqqaatit takussutissaani    (HREE)

Q: REE-t sumut atorneqartarpat?

A: Teknologi nutaaliat qaffasissut REE-t piginnaasaanik pisariaqartitsipput: anorisaatit innaallagissiortut, batteriit immeqqissinnaasut, mobil telefonit, plasma aamma LCD skærmit, qarasaasiat nassartarissat, diskinik ingerlatsiviit aammalu katalysatorini. Saviminissat qaqutigoortut nunarsuarmi kajungerisat sakkortunerpaanik pilersitsisarput, taakkulu biilini innaallagissamoortuni atorneqarlutik.

Q: REE-t suminngaanneerpat?

Kina saviminissat qaqutigoortunik nunarsuarmi pilersorneqarnerata 95%-iisa tigummisarai. Kina nammineerluni atuinerat annertuupilussuuvoq, avammullu tunisassiaasut annikitsuinnaallutik. Nunani killerni pilersuineq annertusineqarnissaa takorloorneqarpoq makkunanit Molycorp Inc. (USA) aammalu Lynas Corp. (Australia), taakkullu piiaaniarnertik annertusarniarlugit, kisiannili annerusumik LREE-nik.

Q: Uran sunaana?

A: Uran tassaavoq pinngoqqaat pinngortitami sumi tamani nassaassaasoq, soorlu qaarsunik, issunik, immami aammalumi uumasut inuillu timaanni. Uran ilisimaneqarnerpaavoq qinngornermik aniatitsinerminik, tamannalumi tunisassiarineqarneranut pissutaalluni, soorlu atomi nukinga atorlugu nukissiornermi atugaalluni.  

Q: Atomip nukinga atorlugu nukissiorneq sooq pingaaruteqarpa?

A: Nunarsuarmi nukissiorneq 12 %-iisa atomip nukinga atorlugu pilersinneqarpoq. Atomip nukinga atorlugu  nukissiorneq CO2-mik aniatitsinnginnera oqaatigineqarsinnaavoq. Tamanna CO2-mik 2 milliardit tonsinik silaannarmut aniatitsinnginneranik kinguneqarpoq. EU-mi atomip nukinga atorlugu nukissiorneq 30% missaaniippoq. Maannamut atomip nukinga atorlugu nukissiorfiit 132-pput nunani EU-mi ilaasortaasut 14-it akornanni. Nunat ataasiakkaat EU-mi ilaasortaasut nammineerlutik atomip nukinganik nukissiorneq aaliangigassaraat. Nunat soorlu Frankrig, Slovakia, Belgien aammalu Sverige atomip nukinga atorlugu nukissiorneq annertuumik atugaraat. Nunat soorlu Tuluit Nunaat, Canada aamma USA atomip nukinganik nukissiorneq annertusarniarlugu pilersaarusiorput. Qallunaat Nunaat maannamut Sverige-mit innaallagissamik atomip nukinganik pilersinneqartumik atuisuuvoq.

Q&A una immikkoortut 5-nngorlugu agguarneqarpoq:  
1) Saviminissat qaqutigoortut aamma uran pillugit ilisimasat
2) Suliassat pillugit
3) Avatangiisit pillugit
4) Inuiaqatigiit aningaasaqarnerlu pillugit
5) Uran pillugu