Suliffiit ineriartortitsinerlu ›› Siunissami Kuannersuit – Kalaallit Nunaanni suliffissat nutaat pilerinartut
GME drilling at Kvanefjeld near Narsaq

Siunissami Kuannersuit – Kalaallit Nunaanni suliffissat nutaat pilerinartut

Allattoq John Mair,
Ph.d., Greenland Minerals & Energy Ltd-mi Pisortaaneq

Ukioq 2007-imili Greenland Minerals & Energy Kuannersuarni misissueqqissaartarnikuuvoq aamma aatsitassarsiorluni pilersaarut pitsaalluinnartoq ineriartortissimallugu. Ukiut 8-ut sukumiisumik sulereerluta qaammatit arlaqanngitsut qaangiuppata qalluisinnaanermut akuersisummut qinnuteqassamaarpugut Kalaallit Nunaanni Pisortaqarfinnut. Kuannersuit Kalaallit Nunaannut suliffissanik nutaanik 1000-inik pilersitsissaaq, sanaartornerup nalaani, suliffiillu 735-it ingerlatsinerup nalaani ataavartinneqassallutik. Aatsitassarsiorfik ukiumut suliffeqarfiit akileraarutaatigut 400 mio. kr.-inik isaatitsiffiussaaq, tamatuma saniatigut sulisut isertitatigut akileraarutaat tapersiiumaarlutik. Aatsitassarsiorfik Narsamut kisimi periarfissanik aammaassissanngilaq, taamaattorli Kalaallit Nunaanut tamarmiusumut.

Kuannersuarni atorfinigit – nunaqarfigisanni najugaqaannarlutit
Siunissami Kuannersuit Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit annerit ilagilersinnaavaat. Soorlu aamma sulisut inigisaat sanaartorneqassallutik, nutaamik talittarfiliorneq, aqquserngiornerit, fabrikki, aatsitassarsiorneq il.il. Sulisussat assigiinngitsut tamaasa pisariaqartippagut: maskiinalerisut, lastbiilinik aquttut, allaffissornermi sulisut, paarsisut, ingeriørit, geoloogit, assassorlunilu sulisussat assigiinngitsut. Aamma aatsitassarsiorfimmut pilersuisunik allanik pisariaqartitsissaagut soorlu: nujalerisut, pisiniarfiit, unnuisarfimmi sulisut, taxartitsisut allarpassuillu.

Uagut oqaatsinut politikkerput qulakkeerisuuvoq, qanorluunniit oqaaseqartuuganni suliffigineqarsinnaalluni – tuluttut pikkorissarnerit ingerlattassavagut aammalu dansk-isut pikkorissarnerit. Siunissami Kuannersuit suliffeqarfiuvoq nikerarsinnaasoq, soorlu nikittarluni sulineq, taamaasilluni sulisut nunaqarfimminni imaluunniit illoqarfigisaminni najugaqaannarlutik suliffigisinnaallugu, Narsamiit Narsamullu piffissami aaliangersimasuni angalaneq periarfissaalluni.
 

Deltagere i et af GME 's borgermøder om Projekt Kvanefjeld

Pinngortitamut, uumasunut inunnullu ataqqinninneq
Narsami Kuannersuarni aatsitassarsiorfimmik pilersitsineq suliaavoq annertooq. Greenland Minerals & Energy-imi ukiut ingerlaneranni Naalakkersuisooqatigiit assigiinngitsut piumasaqaataat kissaataallu tamaasa malissimavagut. Avatangiisinut, pinngortitamut, inunnullu tunngasunut piumasaqaatit sakkortuut qulaajarniarlugit Nunarsuatsinni immikkut ilisimasallit assigiinngitsut misissuisittarsimavagut. Naammassiniaanermi aatsitassarsiorfiup sunniutigisinnaasai tamaasa qulaajarneqasimapput soorlu: imeq, anori, inuit, uummasut allarpassuillu sunnerneqarsinnaasut. Nunarsuatsinni suliffeqarfiit pitsaanerpaat 30-it sinnerlugit suleqataasimapput misissueeqqissaanermilu aningaasartuutit 500 mio. kr.-it atorneqasimallutik.

Qaammatini ukunani inunnut avatangiisinullu sunniutaasinnaasut misissorneranni nalunaarut inaarsarneqarpoq, naammasseriarpallu qalluisinnaanermut qinnuteqaat nassiunneqassalluni.
Misissuinerup sivisuup aatsitassarsiorfiup avatangiisinut, inunnut uumasunullu siunniutigisinnaasai tamaasa misissoqqissaarneqarsimapput nassuiarneqarlutillu. Aatsitassanik qalluisinnaanermut akuersissummik qinnuteqartinitsinni innuttaasut tusarniarneqassapput, kikkulluunniit apeqquteqarsinnaapput ilusileeqataasinnaallutillu aatsitassarsiorfimmut. Greenland Minerals & Energy-ip qilanaaraa piumasaqaatit sinaakkutillu tamaasa Pisortaqarfinnit piumasarineqartut naammassinissaanut. Taamaattorli Kuannersuit piviusunngortinneqarsinnaavoq Kalaallit Nunaanni susassaqartut GME-lu suleqatigiinnerasigut.

Kuannersuit immikkuullarissuuvoq
Kuannersuit nunarsuatsinni qaqutigoortunik aatsitassaqqarfiuvoq annerpaaq, nunarsuatsinni nalunaarsuiffiit atorneqartartunit siunnersuisunillu ataqqinneqartunit nalunaarsorneqarsimasoq. Maannamut pilersaarutip 20 pct-iata missaa ilisimasassarsiorfigineqarsimavoq, soorlu isumalluutit ineriartornissaat inissaqarluni. Pingaarnerpaajuvorli Kuannersuit tassaamat aatsitassarsiorfiusinnaasoq Kalaallit Nunaannut immikkuullarissoq piarfissanillu ammaassisoq.  Aatsitassat qaqutigoortut savimissat 16-iupput innaallagissiuutini anorisaatini, biilit innaallagiartortut, isiginnaarutit igalaasartaanni oqarasuaatit angallattakkanilu atorneqartartut. Aatsitassat qaqutigoortut qallorutsigit uran aatsitassanit sinneruttunit ilaavoq. Teknikkikkut uran-i qaqqarsuarmiiginnarnissaa pisinnaanngilaq, aatsitassarsiorfiup kaaviaartitaanit 80 pct-it aatsitassanit qaqutigoortuniissapput, 20 pct-iilu uran-imiit. Uran-ip tunisassiatut isertitarisinnaasai Kalaallit Nunaannut immikkut akitigut iluanaarutaasinnaapput pilersaarutip nunarsuatsinni niueqatigiinnikkut unammillerneratigut. Tassaapput Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorfiusinnaasut pisariaqartilluinnagai akit unammillertut.
 

De sjældne jordarter skaber grøn vækst

Aatsitassarsiorluni pilersaarut nassiutissamaagarput ukiuni 100-ini ingerlanneqarsinnaavoq. Aatsitassarsiorfimmut piumasaqaatit qaffasissuupput. Aatsitassarsiorfik matuneqarnissaanut qimanneqarnissaanullu piumasaqaatit sakkortuujupput, ulloq taanna aatsitassarsiorfik matuneqalerpat piumasaqaammi. Aatsitassarsiorfik ingerlanneqartillugu Narsamiit qaqqaq takuneqarsinnaasoq allanngussanngilaq – Kuannersuit angissutsimigut taama isikkoqartuarnissaa ilisarnaataassaaq Nunarsuatsinnut nalunaarneq pingaaruteqarluinnartoq.

Uran-imit unammillernartut
Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanera piniarnermit- aalisarnermillu aallaaveqarpoq. Ukiut kingulliit Naalakkersuisuusarsimasut Nuna aatsitassarsiorfittut inerisassallugu periarfissanik misissuisarsimapput. Ukioq 2010-mi septemberimi Naalakkersuisut allannguipput ”Kalaallit Nunaanni misissueqqaarnermi piumasaqaatit”. GME ukioq 2011-imi qinnuteqarpoq, misissueqqaarnissamullu akuersissummik tunineqarluni, tassani uran aamma ilaavoq, 1950-ikkunnili Kuannersuarniittoq ilisimaneqarluni. Naalakkersuisunit kalerrisaarut ersarissoq tapersersuisorlu tunniunneqarpoq, Kalaallit Nunaat aatsitassarsiorluni inerisarneqarnissaa, uran-ilu aatsitassanit pissarsianit sinneruttunit aamma ilaatinneqarsinnaasoq. Politikkikkut nalunaaqutsiineq pingaarutilik pilersinneqarpoq, Naalakkersuisooqatigiit uran-imut naaggaarneq atorunnaarsinnassuk, aatsitassarsiorfiusinnaasuni uran-imik akulinni.

Aatsitassat qaqutigoortut nunarsuarmi tunisassiassatut pilerisaarutigineqaassapput. Uran-i tunisassiarineqassaaq taamaallaat nunarsuarmi malittarisassanik sukannersunik akuersissuteqarsimasunit ersarissunillu malittarisassanik nunat nalaagaaffiit toqqaannartumik isumaqatigineqarneritigut, nunani atom-i atorlugu innaallagissiortuni, uran-i atorlugu innaallagissiornermut kiassarnermullu pilersuiffiusuni. EU-mi atom-i atorlugu innaallagissiorfiit 131-iupput, EU-milu innaallagiaq pilersuisoq 37 pct atom-i atorlugu pilersinneqartarpoq. Sverigimi atom-i atorlugu innaallagissiorfeqarpoq 10-ik, Frankrig-imi 58-it. Qallunaat Nunaanni Nunanut Allanut Pisortaqarfik Kalaallit Nunaanni Pisortaqarfiit suleqatigalugit nakkutilliineq nunanullu allanut tunisassiornermi piumasaqaatit naammassilerpaat, uran-ilu nunarsuarmi piumasaqaatsit qaffasinnerpaat atorlugit ingerlanneqassaaq sakkortuumillu Nunarsuarmi Atom-i atorlugu nukissiorfinni ataatsimiisitaliarsuarmit malittariffigeqassalluni.

Aatsitassanik uran-imik akulinnut nunat aatsitassarsiorfiusunut ilaapput, Austraalia, USA aamma Canada. Nunat taakku ukiorpassuarni misilittagaqarput uran-imik imalinnik aatsisassarsiornermikkut. Greenland Minerals & Energy-ip aatsitassarsiorluni ingerlatsissaaq nunani taakkunatuulli. Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat ukioq 2010-ili uran-imik piiaanermut sinaakkusersuinermullu misilittakkanik paasisassarsiortarsimapput nunani aatsitassarsiorfiusini. Ilisimavarput Kalaallit Nunaat aatsitassarsiornikkut misilittakkat killeqartut. Misilittakkalli nunani allaniipput. Taamaammat Nunarsuarmioqatigut immikkut ilisimasallit assigiinngitsut aatsitassarsiornermut peqataatinneqassapput.
 

En mine på Kvanefjeld skaber jobs og udvikling

Ataatsimut siunissaq
Siunissami Kuannersuit Kalaallit Nunaata ineriartorneranut taperseeqataassaaq. Ineriartorneq nunaqartunut isumatusaarneq aqqutigalugu ingerlanneqassaaq, nunaqartunullu oqaloqatigiinninneq aqqutigalugu. Taamaammat ukiut kingulliit Naalakkersuisoqatigiittarsimasut sinerissami paasissutissiinernik ingerlatsisarsimapput soorlu GEUS-imik taperserneqarsimasunik. Naalakkersuisut ilaat aammalu atorfilittat ilaat nunanut allanut paasisassarsiorlutik angalaqataasarsimapput, soorlu Canadami Austraaliamilu. Kingullermik juunimi Narsarsuarmi isumasioqatigiisitsisimavugut ulluni 7-i ingerlanneqartumi, soorlu aamma avannaani illoqarfiit 7-uk tikeraarsimallugit, aatsitassarsiorluni pilersaarummut paasissutissiinermut atatillugu. Ukioq kingulleq kujataani angalaarpugut paasissutissiiartorluta.

Ilisimavarput aatsitassarsiorfimmut isummat assigiinngitsuusut. Ilumoorpoq Narsaq allanngorumaartoq ulloq taanna aatsitassarsiorluta aallartikkutta, aatsitassarsiorfimmilu sanaartorneq aallartikkutsigu. Taamaammat sapinngisarput tamaat atorlugu paasissutissiineq pitsaasoq atorlugu nunaqartunut oqaloqatigiinninneq aallaavigalugu ingerlatsissalluta. Paasissutissiineq annertooq, pilersaarummullu oqaloqatigiinneq aallaavigalugu ataatsimut eqqissisimanartumillu siunissarput ornissinnaavarput, kalaallinut iluaqutaasussaq siunissami suliffissanik nunallu angisaaqarnera kiffaanngissuseqarfiusoq orninniartillugu, nunap nammineq isumalluutaanik atuineq aallaagivalugu. Greenland Minerals & Energy-i Kalaallit Nunaanni periarfissanik pilersitsinissamut pimoorissivoq, Kalaallit Nunaanni susassaqartut peqatigalugit Kuannersuit piviusunngortinnissaanut.

Qulaatungaani ilanngussaq Sermitsiami ulloq 14. november 2014 allaatigisaavoq.

PAASISSUTISSAT ALLAT:
www.gme.gl
facebook.com/fremtidenskvanefjeld