Peqqinneq Avatangiisilu ›› Uran sunaava?
Kvanefjeld set fra Narsaq

Uran sunaava?

•    Urani pinngoqqaataavoq nalinginnaasoq qaarsumi, issumi, imermi ilami allaat uummasuni inunnilu nassaarineqarsinnaasoq. Tassaavoq pinngoqqaat aatsitassaq silvisut qasertoq, pinngoqqaatinit nalinginnaasumik nassaassaasunit allanit tamanit qaffasinnerpaamik atom-italik, aqerlumiillu oqimaannerungaatiaqisoq.

•    Uranip ilisimaneqaatiginerpaasaa tassaavoq qinngornernik ulorianaatilinnik (radioaktive)  akoqarnini, akorisaasa taakkorpiaat, pinngoqqaatip taassuma nioqqutissiarineqarsinnaanera soqutiginaateqalertippaa, pingaartumik sarfamik nukissiornermut atatillugu.

Kalaallit Nunaanni Uran-i

•    Aatsitassat Kuannersuarniittut pingaarnerit, aatsitassanik qaqutigoortunik uranimillu akoqarnerat pissutigalugu, urani uninngatiinnarlugu aatsitassat qaqutigoortut kisimiitillugit piiarneqarsinnaanerat ajornarpoq. Tunisassiassat taakkua marluusut aatsaat avissaartinneqarsinnaapput, aatsitassap piiarneqartup naajuitsut atorlugit suliarineqarneratigut. Tassa imaappoq, uranip atornissaanut "naaggaarneq" Kuannersuarni aatsitassat qaqutigoortut atornissaannut "naaggarneruvoq".

•    Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut ”Kalaallit Nunaanni misissueqqaarnermut akuersissutit nalinginnaasut”-nut oqaasertanmik ilassuteqarput. Ilassutip taassuma, qinnuteqaatip akuerineqareerneratigut, periarfissaqartilerpaa pinngoqqaatit qinngornernik uloriarnartortallit, aatsitassanut piaarneqarsinnaasunut ilaatinneqarsinnaanerat, siunertaralugu peqqissaartumik eqikkaanissaq nalunaarusiornissarlu.

 

  • Greenland Minerals & Energy-p aalajangersakkat nutaat taakkua toqqammavigalugit qinnuteqaataa akuersissutigineqarpoq, taamaattumilu Kuannersuarni pilersaarummi aatsitassat qaqutigoortut uranillu atorneqarnissaat pillugit erseqqissumik takorluugaqarpugut, taannalu pillugu Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut soqutigisaqaqatigiillu peqatigalugit inaarutaasumik pilersitsisinnaanermut misissuinerit ingerlatissavagut.” 
  • Urani Kuannersuarni aatsitassarsiorfimmeersoq sorsunnissamut sakkussiornermi atorneqassanngilaq. Urani taamaallaat, nunanut atomi atorlugu nukissiorfilinnut minguitsumik nukissiornermut atugassatut, avammut niuerutineqassaaq, aatsaallu nunat pineqartut qaartartorsuit siaruarterneqannginnissaannut isumaqatigiissummut, FN-ip ataani nunarsuaq tamakkerlugu atomip atorneranut nakkutilliisuinit (IAEA) nakkutigineqartumut, atsioqataasimappata. Urani Danmarkimi Kalaallit Nunaanniluunniit kimittorsarneqassanngilaq.

Nunarsuarmi innaallagissiornerup 16 procentiata missinga atomi atorlugu nukissiorfinneerpoq
•    Urani pingaarnertut inaallagissiorfinni ikummatissatut niuerutigineqassaaq. Nunarsuarmi innaallagissiornerup 16 procentiata missinga atomi atorlugu nukissiorfinneersuuvoq 

•    Atomi atorlugu nukissiorfiit gas-imik silaannarmik mingutsitsisumik aniatitaqanngingajalluinnarput. Tons-i milliard-it arlallit CO2 silaannarmut aniatinneqartussaagaluaq pinngitsoortittarpaat. Nunat Finland, Tyskland aamma Frankrig atomip nukinga atorlugu inaallagissiorput. Danmark, Sverige-mi atomip nukinga atorlugu innaalligissiorneq iluaqutigaa. 

•    Atomi nukinga atorlugu innaallagissiorfiit, kiak atorlugu innaallagissiorfittut allatulli, kissap sakkortusarneratigut, imermik qalaartitsilluni aalaliornikkut generatorinik kaavititsineq aqqutigalugu ingerlasuupput. Atomreaktori kissamik pilersitsisarpoq pinngoqqaatip avinneqartarnera aqqutigalugu. 

GAS-imik silaannarmik kissatsitsisartumik aniasoqanngilaq
•    Nukissiorfiit allanik ikumatillit, soorlu aammarsuarnik, uuliamik gas-imilluunniit atuisut assiginagit, uran-i gas-imik kissatsitsisartumik aniatitsisuunngilaq.

Qinngornernut isumannaallisaaneq
•    Naak Kuannersuit eqqaani uraneqassuseq appasikkaluartoq, minnerunngitsumik Canada-mi aatsitassarsiorfinnut sanilliullugu, Kuannersuarni pilersaarummi sakkotoorujussuarnik isumannaatsuunissamut maleruagassaqarpoq. Sulisut peqqissusaat illersorniarlugu isumannaallisaanerit arlaqartut aalajangersarneqarput: Anersaartornikkut qinngorfigitittoqarsinnaanera minnerpaaffianiitinniarlugu pujoralammik radonimillu aniasoqarnera nakkutigineqarpoq. Sulisut, qillerutinik ingerlatsisut, eqqiluisaarnermut tunngatillugu sakkortuumik piumaffigisaapput, pujoralattulimmilu suliaqartilluni anersaartuutinut illersuuteqarnissaat piumasaqaataavoq.

•    Nunarsuartsinni aatsitassamik piiaasoqarpat piiaasoqanngikkaluarpalluunniit kikkut tamarmik arlaatigut qinngorfigitittarput. aatsitassarsiorfimmi qinngorfigitissinnaaneq (nunani allani kiisalu australiamiut/canadamiullu qinngorfigitissinnaanermut killiliussaanit appasinneroqaluni) suliaqarnerup sivisussusissaa killiligaammat annikitsuinnaavoq, ulorianaatilinnik qinngornilinnut ungasissusissaq annertusisaammat, sulisullu ataasiakkaat tamarmik immikkut isumannaallisaanermut atortoqarmata, soorlu aaqqatinik, isarussanik illersuutinik atallaannillu.

•    Qaarsortat, aatsitassanik pinngoqqaatinik assigiinngitsunik akullit, taakkunani ilaalluni urani, Kuannersuarni annertoqisumi nunap qaani ersiinnarlutik uninngasimapput ukiuni million-ilippassuarni. Tamatumalu kinguneranik aatsitassanit pineqartunit qinngorneq avatangiisimut nalinginnaasumik pisimalluni inuit Kaaallit Nunaannut siullerpaamik tummarnerat sioqquterujussuarluguli, taamaattuaannarsimavorlu piffimmi uumassuseqatigiinnut takussaasumik ilisimaneqartunilluunniit ajoquserneqarnerannik kinguneqarsimanngitsumik.

 

Annertunerusumik paasissutissanik uani ujaarlerit: Nyttige links om uran
immaqaluunniit atuaruk GEUS' pjece om uran i Grønland