Apeqqutit akissutillu ›› Uranimut tunngasut
Atom-energi for en grønnere verden

Uranimut tunngasut

Una Q&A tassaavoq Kuannersuarni aatsitassarsiornermi innuttaasut saviminissat qaqutigoortunik ammalu uran pillugit paasissutissarsiornerannut iluaqutaalluarsinnaasoq.

Q&A una immikkoortut 5-nngorlugu agguarneqarpoq:  
1) Saviminissat qaqutigoortut aamma uran pillugit ilisimasat
2) Suliassat pillugit
3) Avatangiisit pillugit
4) Inuiaqatigiit aningaasaqarnerlu pillugit
5) Uran pillugu
 

5) Uranimut tunngasut

Q: Uran sumut atorneqassava? Sumut pissava? Sakkussiarineqassava?

A: Uran “orsussatut” atorneqartussaavoq atomip nukinganik atuilluni innaallagissiorfinni. Uran aamma katsorsaanermi atorneqartarpoq. Qinngorneq atorneqartarpoq nappaatinik ilisarsinissami aammalu soorlu kræftimik nappaatilinnik katsorsaanermi. Uran Kuannersuarneersoq sakkussiarineqarnavianngilaq, tamannalu pingaarnertut qulakkiigassaavoq nunanut allanut tuniniaanissaq sioqqullugu. Tamanna GME, Naalakkersuisut aammalu nunat tamalaat akornanni oqartussat isumaqatiginninniaqatigiissutigissavaat. Euratom Treaty aqqutigalugu EU-p qulakkeersinnaavaa Europap iluani atomip nukinganik atuineq pitsaasumik ingerlanneqarnissaa, aammalu EU-mut ilaasortaanngitsunik piumasaqaatinik sakkortuunik aammalu siaruaatsitsinnginnissamik isumaqatigiissusiornissamik aqqutissiuussisinnaalluni.  

Q: Uran avatangiisitsinnik sunniuteqassava?

A: Uranisiorneq immikkuullarissunik avatangiisimut tunngasunik najoqqutassaqanngilaq, tassungalu atatillugu aatsitassarsiorfiit allanut saviminissanik allaanik ujaasisunut naleqqiullugu assinganik piumasaqaateqarfigineqassaaq.

Q: Qinngorneq qanoq nakkutigineqassava?

A: Kuannersuarni uranimik akoqarnera pissutigalugu, Canadami piiaaffinnut sanilliullugu annikikkaluartoq, isumannaallisaanerit annertuupilussuussapput. Isumannaallisaanerit arlallit sulisunut tunngasut ingerlanneqassapput: Pujoralammik aamma radonimik aniatitsineq nakkutigineqassapput, najoraaneq millisarniarlugu. Eqqiluitsuunissaq sakkortuumik piumasaqaataassaaq sulisunut qillikkanik suliaqartunik, aamma anersaartuutit atorneqartassapput pujoralattumi sulissagaanni.

Q: Radon annertussusaa aarlerinartoqartipparput. Navianarpa?

A: Kikkut tamarmik nunarsuarmi tamani sukkut tamatigut qinngornermik aqqusaartittarput, aatsitassarsiorneq pinngikkaluarlugu. Qinngorneq Narsap iluani pioreerpoq qaqqat nungukkiartornerisa kingunerisaanik. Kuannersuarni qinngorneq appasissuuvoq uranimik akoqarnera appasissuunera pissutigalugu (nunat tamalaat najoqqutassaat ataaneereerluni). Piiaanerup nalaani qinngornermik sunnigaasinnaaneq nakkutigineqassaaq, soorlu attuineq minnerpaaffianiitsinneratigut, tikinneqarsinnaaneri ungasinnerpaaffianiitsinneqassalluni, errortorluartarnissaq aammalu illersuutinik atuineq – soorlu aaqqatit, isarussat sullisillu poorsimasitsisut.

Misissueqqissaarnerit nalaanni qillerisugut nakkutigineqarnerata takutippaat qinngornermut sunnigaanerat ukiumut 1 mSv-mik pitarneqarsimasut. Assersuutitut qallunaat nalinginnaasumik ukiumut 3 mSv-it missaanik sunnigaasarput, ingammik radonimik.

Narsarmiut aatsitassanik piiasoqalissagaluarpat maannamut qinngornermik sunnigaarnermit annerusumik sunnigaanavianngillat.

Q: Uran oxid assartorukku qinngornermik sunnigaassaanga?

A: Nunarsuarmi tamani ullut tamaasa qinngornermik ulioranartumik akullit assartorneqartarput. Uran oxidimik assartuinermi illersuutit qulakkeerpaat pujoralammik uran oxiditalimmik sunnertinnginnissaq. Nalinginnaasumik assartuinermi sulisut aammalu innuttaasut annikitsuaraaqqamik gammamik qinngornermik sunnigaasinnaapput. Soorlu lastbiilinik aquttut uran oxidimit tiimimut 0,001 mSv-nik sunnigaasinnaapput. Tamanna qinnguartartinnermut assersuullugu (1,7 mSv) imaluunniit Nuummiit Københavnimut timmisartornermit (0,02 mSv) minneruvoq.

Q: Atomip nukinga atorlugu nukissiornerup sinnikui aamma avatangiisit qanoq pineqassappat?

A: Atomip nukinganik atuineq avatangiisimut sunniutaa annikitsuaraavoq. Atomip nukinganik atuinermi sinnikut annikittuaraasarput pisariuunngitsut, taakkullu immikkoortinneqarsinnaapput toqqorsivinnut isumannanngitsunut, ajornartorsiutaalu piffissap ingerlanerani annikilliartortarluni. EU-mi atomip nukinganik atuinermi sinnikui nukissiornermiit taamaallaat pilersinneqarneq ajorput, allaniilli aamma takkuttarput, soorlu qinngorneq atorlugu katsorsaanermi imaluunniit misileraanerni. Taamaammat isumannaatsumik suliarineqarnissaat nunanut tamanut ilaasortaasunut unammillernartuulluni, qanorluunniit atomip nukinganut isumaqaraanni.

Atomip nukinganik atuinermi sinnikuisa annikitsumik akunnattumillu qinngorneqartitsisut isumagineqarneri annertusiartuinnarput, annertuumillu qinngorneqartitsisut suli inissiiffissaqartinneqanngillat. Naatsorsuutigineqarpoq EU-mi ilaasortat akornanni taamaattut 2020 aammalu 2025 akornanni ammarneqarumaartut.

Q: Qanormi thorium? Sooq taanna atorneqarsinnaanngila?

A: Ullutsinni uran taamaallaat atomip nukinganik nukissiornermi atorneqartarpoq. Taamaakkaluartoq thorium aamma CANDU reaktorinik imaluunniit reaktorinik immikkut tulluarsakkanik atorneqartarluni. Thorium atorlugu nukissiorneq ukiuni 40-t missaanni misissugarineqarpoq, kisianni uran/plutoniummimik atuinermik annikinnerujussuulluni. Thorium atorlugu nukissiorneq suli annertuumik piorsartariaqarpoq akilersinnaanngussaguni. Maannamut taamaallaat Indiami thorium atorlugu nukissiuuteqarput. Nunat tamaalaat akornanni niuernermi pisut kingulliit takutippaat imaassinnaasoq thoriumimik atuineq taamaatiinnarniaraat, massakkut uran aamma reaktorit nalinginaasut periarfissaammata.

Una Q&A tassaavoq Kuannersuarni aatsitassarsiornermi innuttaasut saviminissat qaqutigoortunik ammalu uran pillugit paasissutissarsiornerannut iluaqutaalluarsinnaasoq.

Q&A una immikkoortut 5-nngorlugu agguarneqarpoq:  
1) Saviminissat qaqutigoortut aamma uran pillugit ilisimasat
2) Suliassat pillugit
3) Avatangiisit pillugit
4) Inuiaqatigiit aningaasaqarnerlu pillugit
5) Uran pillugu